Nyt kirjoitan tällaista postausta, jota en ajatellut kirjoittavani vielä tässä vaiheessa, eli niin kuin otsikossa lukee, niin blogimuutosta olisi luvassa, eli hevosen vaihto olisi nyt ajankohtainen. Eli niin kuin kaikki tietävät suurimpien osien hevosen kapasiteetti esteillä ja koulussa loppuu joskus sekä ratsastajan kehitys kyseisellä hevosella loppuu. Näin kävi minulla Vanin kanssa.
Vanin kanssa on ihanaa kilpailla ja pärjätä, mutta koska Vani on laiska ja sitä saa olla kokoajan vahtimassa liikkuuko se eteenpäin, koin parhaakseni että voisin ainakin harkita hevosen vaihtoa, ajatus tuntuu kamalalta sillä Vani on minun paras ystävä ja tulee varmasti vielä olemaan vaikka sillä en nyt kilpailekkaan. Jos haluan oikeasti kilpailla 90cm tasolla, minulla pitäisi olla ehkä kapasiteetikkaampi hevonen.
Ajatus muulla hevosella menemisestä tuntuu kurjalta mutta mieluummin otan sen vaihtoehdon että pääsisin korkeammalle. Pääsin tekemään Vanin kanssa sellaisia uskomattomia juttuja mitä ei varmasti moni pääse tekemään, silloin kun voitettiin Saajan tallilla ratsastuskoulucupin 80cm luokka, ajattelin että meistä voi tulla mitä vaan. Mutta etusijalla on ehkä minun kehittyminen.
Vanilla on silti aina isoin paikka minun sydämmessäni enkä tule ikinä unohtamaan mitä pääsin tekemään Vanin kanssa, ja miten hauskaa meillä oli. Kisaan Vanilla ratsastuskoulucupin kisat loppuun sekä Alaspään ratsastuskeskuksen joukkueestekisat ne ovat meidän yhteiset kisat jotka ainakin vielä yhdessä käymme. Päätös hevosen vaihdoksesta ei missään tapauksessa ollut helppo! Aion kertoa teille myös Vanin kuulumisia, sillä Vani on minulla vieläkin tärkeä hevonen!
You are my number one, I am going to miss
all good things we did together.
Voisin kertoa teille vähän tästä uudesta läikikkäästä hevosystävästäni. Tämän ihastuttavan tamman nimi on korsyka II eli näin meidän tallilla nimeltään Koru. Tämän tamman löysin, kun olin maanantaina ja tiistana Piia Pantsun valmennuksessa, sillä Vanilla oli vapaapäivä, Pantsusta saatte erillisen postauksen tuota pikaa, kunhan saan sen vain kirjoitettua.
Koru on hypännyt 110cm ratoja entisellä omistajallaan joten kapasiteetin ei pitäisi tulla heti vastaan. Koru on paljon haastavampi ainakin omasta mielestäni. Vani oli suurimpiirtein kaksi tolppaa ohjaat niiden väliin pohkeet kiinni ja Vani hyppäsi. Mietin onko Koru kuitenkin liian haastava mutta eiköhän haastavilla hevosillakin pysty oppimaan. Koru liikkuu myös omalla ihanalla moottorilla jota ei joka askeleella tarvitse potkia eteenpäin. Tässä ehkä suurimmat uutiset, tuntsiksistakin on tulossa postausta kun senkin saan kirjoitettua.
Katsotaan miten minun ja Korun yhteistyö alkaa sujumaan. :)
